Vaikka viime vuonna voidaan ehkä sanoa twitterin tulleen valtavirtaan Suomessa, ei ainakaan julkisesti ole kauheasti rummutettu, miten media hyödyntää somea reaaliaikaiseen uutisointiin. Tai johtuuko vähäisyys kenties siitä, ettei täällä ole ollut suuria kriisejä tai levottomuuksia?
BBC College of Journalism -kokonaisuus on vapaasti hyödynnettävissä Iso-Britanniassa. |
BBC College of Journalism esittelee ilmaisosiossaan muun muassa sosiaalisen median alkeita toimittajille ja journalismista kiinnostuneille. Toivottavasti suomalaistoimittajat, erityisesti asemansa vakiinnuttaneet ammattilaiset, ottavat brittiläisistä kollegoistaan oppia. Ja tunnustan heti alkuun: twitterin kuuntelu on suhteellisen hyvin hallussa, mutta viestittely on aika jäykkää ja vähäistä. Oma merkittävä sisältö puuttuu.
Onneksi Eurooppa-ministerimme sekä aktiivinen toimittaja/kolumnisti/tv-kasvo näyttävät hyvää esimerkkiä, miten voidaan toimia.
Mutta takaisin BBC:hen…College of Journalism kuvailee The ”New” Journalism – Social media -videossa miten yhtiö pääsee käsiksi uutisjuttuihin, -aineistoihin ja uusiin keskusteluihin sosiaalisen median kautta. Erityisesti Arabikevään merkitys nosti twitterin ja youtuben muidenkin kuin valveutuneiden The Guardian –lehden toimittajien arkiseksi työkaluksi.
Lyce Douchet, BBC:n kansainvälisten asioiden kirjeenvaihtaja, kuvailee eron nuorempien ja kokeneempien toimittajien välillä jo vuonna 2009, kun tietoja Iranin presidentinvaalien yhteydessä syntyneistä mielenosoituksista alkoi tihkua medialle.
– Nuoret iranilaistoimittajat hyökkäsivät twitteriin ja facebookiin meidän kokeneempien etsiessä tietoja uutistoimistojen, muun muassa Reutersin, sivuilta. Tilanne havainnollisti uutistietojen keräämisen erot ja muutoksen, totesi Douchet videolla.
– Twitterfall-seurannan ansioista löysimme äidin, jonka poika oli Uuden-Seelannin Christchurch-maanjäristysalueella. 20 minuutin kuluttua ensimmäisestä twiitti-havainnosta kyseinen henkilö raportoi toiselta puolelta maailmaa kotipaikkakuntansa radioaalloilla, kertoi BBC:n Kentin toimitusavustaja Selena Walker.
Hyödyksi myös normaalirytmisessä raportoinnissa
Kriisi- ja mellakkatilanteissa mobiilista välitetty teksti, kuvat, audio ja video ovat vertaansa vailla olevaa uutismateriaalia, mutta myös vähemmän hektisessä tilanteessa joku aina tarttuu kännykkäänsä ja kertoo, mitä tapahtuu.
– Clay Shirky, |
Uusin esimerkki kyseisellä videolla on alkuvuoden oikeudenkäynnistä, jossa media päivysti Old Baileyn ulkopuolella kuullakseen tuomion. Suorassa BBC-lähetyksessä toimittaja Phillippa Thomas luki perinteisemmän ja ennakkoon valmistellun raportoinnin ohessa salista lähetettyjä twiittejä kännykästä kahden tunnin ajan.
Thomasin vieressä seissyt tuottaja poimi twitter-virrasta olennaisimmat, sillä uskomattoman viestivirran äärellä hektisessä uutispaineessa faktojen tarkistaminen ei ole niitä kaikkein helpoimpia tehtäviä.
Sekä Lyce Douchet että Phillippa Thomas korostivat, että monipuolisen ja kokonaiskuvan saamiseksi erityisesti twitter ja facebook ovat vertaansa vailla olevia työvälineitä ohittaen merkittävyydessään perinteiset uutistoimistot.
BBC:n The ”New” Journalism – Social media –videolla ei vielä päästy faktojen tarkistamiseen saakka. Jos tavoitteena on ”vain” löytää haastateltavia tai saada tunnettujen, luotettavien lähteiden viestejä uutisoinnin pohjaksi, nopeus on valttia.
Kuitenkin poikkeustiloissa ja verkossa muutenkin sekä tahaton että tahallinen väärän informaation levittäminen on helppoa. Faktojen tarkistaminen on siis entistäkin olennaisempaa perinteisiin lähteisiin verrattuna.
Unohtaa ei sovi myöskään sitä, että hektisessä uutismaailmassa tarkistetunkin materiaalin käyttö tarvitsee alkuperäisen postaajan/twiittaajan luvan. Viime aikoina useat luotetut mediat ovat jääneet kiinni luvattomasta kuvien käytöstä, sillä aika ei antanut myöten. Hyödyistään huolimatta some tuntuu olevan hieman harmaa ja tuntematon maailma, jossa journalismin pyhät periaatteet välillä tahtovat unohtua.
Ja pian Suomessa?
Suomessa, kuten jo aiemmin kirjoitin, twitteriä on käytetty lähinnä tv-ohjelmien interaktiivisuuden osoittamiseen: erilaiset vaalivalvojaiset, Ylen Suora linja tai Stream tuovat yleisön twiitit enemmän ohjelman sisällön työstöön tai kommentointiin kuin varsinaiseksi uutismateriaaliksi. Toistaiseksi.
Kenties loppuvuodesta perinteisen itsenäisyyspäivän vastaanoton yhteydessä selostukseen poimitaan myös salissa olevien twiittejä. Niitä kuitenkin varmasti sieltä etiketeistä riippumatta bittiavaruuteen lentää.
Toisaalta minulla ei ole kuvaa, miten esimerkiksi yritykset tapahtumistaan tai presseistään twiittaavat. Olen twiitannut yhden pressin ”suorana” maailmalle, mutta viestien leviäminen bittiavaruuteen vuonna 2011 oli aika olematonta.
Olisi mukava tietää, miten laajasti Applen erinomaisia julkistustilaisuuksia käytetään Suomessa mallina oman sanoman levittämiseen tai miten tarkkaan Oreon Super Bowl –sähkökatkoksen nopeaa reagointia on opiskeltu. Tai pelätäänkö kenties sitä, ettei media vaivaudu presseihin enää paikalle, jos tiedon saa kännykkäänsä missä vain. Tai kenties seuraava suuronnettomuus, mielenosoitus näyttävät, miten hyvin täällä somea pystytään hyödyntämään.
BBC College of Journalism -kokonaisuus on vapaasti hyödynnettävissä Iso-Britanniassa ja muualta mailmasta kustannuksia vastaan. Päältä katsoen kokonaisuus vaikuttaa monipuoliselta tietopankilta, jonka suomalainen versio toivottavasti valmistuu joskus.