New York Times on tuonut olevan ”aikakoneen” lukijoiden ulottuville. Prototyyppi-vaiheessa oleva ”aikojen kone” vie tiedon etsijän entisaikojen printtilehtien sivuille.
NYT:n verkkoarkistoon sukeltava ”aikojen kone” tuo ruudulle painetun lehden, jolloin lukija näkee etsimänsä tiedon alkuperäisessä kontekstissaan. Miltä näytti Sputnikin julkaisusta kertovan lehden etusivu? Tai minkälainen kuvitus kertoo Titanicin uppoamisesta?
New York Times Time Machine |
Lehden sivulla kaikki tekstit, mainokset ja kuvat ovat linkattavissa ja siten jaettavissa.
Proto-vaiheessa tiedon etsijälle on tarjolla vain kuusi numeroa keskittyen (luonnollisesti) Amerikkaa ja muutamia maailmaa koskettaviin uutisiin.
Käytännössä arkisto koostuu skannatuista sanomalehtisivuista. Jokainen sivu on useiden gigatavujen kokoinen, joten tiedon etsiminen kuvista olisi nykyisinkin verkkoyhteyksin raivostuttavan hidasta.
NYT:n kehitystiimi käytti samaa tekniikkaa kuin verkkokartoissa eli iso kuva on jaettu pieniin palasiin, joita voi zoomailla. Sivulla ainoastaan klikattu juttu/kuva ladataan suurempana, jolloin tiedonsiirto pysyy nopeana.
Tilaajilla on ollut jo vuodesta 2008 lähtien käytössään New York Timesin arkisto vuosilta 1851 – 1922. Toivottavasti ”aikakoneen” myötä historiaa on tulee tarjolle enemmän myös meille muille nykyisten näytesivujen rinnalle.
Kenties kotimaiset lehdet voisivat hyödyntää arkistojaan vastaavalla tavalla ja taistella näivettymistään vastaan? Ehkä vihdoin tajuttaisiin, että verkko voi täydentää ja tuoda esiin myös menneen sen sijaan, että se on vain pakollinen kilpailija nykyiselle printtilehdelle?
Sanomalehtiä rakastavana kansana veikkaisin palvelun olevan arvostettua. Ylen Menneen kunnioituksen ja tiedon merkityksen osoitti jo erinomaisesti keväällä armeijan avaama kuva-arkisto unohtamatta jo vuosia ylistettyä Ylen Elävää arkistoa. Mikseivät lehdet seuraisi perässä.