Saavutettavuus on ihmisoikeuskysymys

Markus Rahkola kuvaa mistä saavutettavuus digipalveluissa koostuu.

Digitalisaation edistyessä yhdenvertaisuuden toteutuminen verkossa ja mobiilisovelluksissa nousee uudelle tasolle. Erityisesti julkishallinnon palvelujen pitää olla kaikkien käytettävissä. Suurin haaste saavutettavuuden osalta saattaa kuitenkin olla tekniikan sijaan ymmärrettävä sisältö.

Marraskuinen #saavuta2017-seminaari antoi eväitä ja suuntaviivoja kaikille suunnattujen palvelujen rakentamiseen. Saavutettavuus onkin huomioitava verkko- ja mobiilipalvelujen osalta tarjouspyynnöstä lähtien. Teknistä toteutusta ohjaa erinomaisesti WCAG 2.1 –standardi, mutta käyttäjälle selkeän ja selkeästi esitetyn sisällön osalta työ voi olla haasteellisempi.

Nopeimmin lisääntyvä käyttöliittymä on puhekäyttöliittymä – Markus Rahkola, Valtiovarainministeriö

Uusi saavutettavuuslaki on tarkoitus saada voimaan 1.9.2018 ja sen soveltaminen alkaa

• 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalvelujen osalta 23.9.2019
• vanhempien verkkopalvelujen osalta vuotta myöhemmin ja
• mobiilisovellukset tulevat lain piiriin 23.09.2021
• ennen 23.9.2019 julkaistujen ekstra- ja intranetien osalta laki sitoo vasta, kun palvelut uudistetaan täysin

– Palvelujen digitalisoituessa vauhdilla on syytä pitää mielessä, että koko palveluketjun pitää olla saavutettava, muistutti Valtiovarainministeriön Markus Rahkola. Verkkosivulta digilomakkeeseen tai palvelukonfiguraattoriin siirtyminen voi muodostua yllättäväksi haasteeksi.

Saavutettavuusselosteessa palvelun ja sovelluksen ongelmat esille

Tulevaisuudessa saavutettavuuden toteutumista valvoo viranomainen, ja me kaikki olemme velvollisia kirjaamaan saavutettavuusselosteessa erityisesti osuudet, joissa on parannettavaa.

Väestörekisterikeskuksen Jani Ruuskanen edustaa Suomea eurooppalaisessa WADEX-ryhmässä, jossa pohditaan EU:n laajuisia toimintatapoja saavutettavuuden toteutumiseen ja valvontaan.

Ryhmän hahmotelmien mukaan saavutettavuusseloste esitetään verkkopalvelussa ja vastaavasti mobiilisovelluksen osalta esimerkiksi mobiilikaupassa.

Saavutettavuusselosteen tulee sisältää vähintään

• kuvaus palvelun osista, jotka eivät ole saavutettavia ja miksi, ja miten tiedot/palvelut saa muita kanavia pitkin
• viranomaisen yhteystiedot ja palautekanava
• linkki valvontaviranomaisen sivuille, jossa ainakin on mahdollisuus tehdä saavutettavuusselvityspyyntö
• milloin seloste on päivitetty – todennäköisesti tieto on päivitettävä vuosittain

Puoli miljoonaa henkilöä Suomessa tarvitsee selkokieltä

Palvelun tekninen moitteettomuus ei vielä riitä, vaan vasta ymmärrettävä sisältö mahdollistaa itsenäisen toimimisen.

Kehitysvammaliiton Sami Älli muistutti, että saavutettavuus ei ole vain tuotteen tai palvelun ominaisuus, vaan se riippuu palvelun käyttäjästä. Tekninen toteutus on helposti arvioitavissa, mutta helppo käytettävyys välttämättä ei. Ideaalitapauksessa palvelut voitaisiin räätälöidä yksilöllisesti käyttäjän mukaan.

Selkokieli on yksinkertaisempaa kuin useimmiten käyttämämme tai ainakin sellaiseen pyrkimämme yleiskieli. Selkokielikeskuksen Leealaura Leskelä osoitti, miten tavalliset arjen sanat, yksinkertaiset kielen rakenteet sekä selkeä ja johdonmukainen sisältö auttavat ymmärrettävien palvelujen tekemistä. Selkokieli on erityisen tärkeää digitaalisten palvelujen osana.

LeeaLaura Leskelä esitteli kielen eri rooleja.

Selkokieliset sivut tarvitaan, kun

• palvelu on tarkoitettu kaikille Suomessa asuville
• palvelu on suunnattu ihmisille, joilla on erityistarpeita, esim. vammaisille tai vanhuksille suunnatut sisällöt, ja
• kun palvelu on tarjolla vain digitaalisena ja se korvaa kasvokkain kanssakäymisen

Erinomainen esimerkki selkokielitoteutuksesta on Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkopalvelu, jossa sisältöihin panostamalla on vähennetty painetta muissa kanavissa. Ja kaikki käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa tietoihin. Tosin samalla korostui nykyisten lomakkeiden haasteellinen kieli, joka ei välttämättä ole yhtä helposti selkeytettävissä kuin verkkosisällöt.

Vincitin sokea koodari Tuukka Ojala muistutti, että loppupeleissä kyse on tasavertaisesta tekemisestä. Hän hyödyntää apuvälineitä, jotka mahdollistavat, eivät vain helpota, työnteon. Kaikki ohjelmistotalot hyötyvät, kun työyhteisö on monimuotoinen.

Saavutettavat digitaaliset palvelut mahdollistavat itsenäisyyden, ja me kaikki hyödymme niistä.

Lue lisää

• #saavuta2017-seminaarin materiaalit
• #saavuta2017 twitter-keskustelu
• Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkopalvelu
• Tuukka Ojala Vincitin blogissa: Software development 450 words per minute (28.8.2017)

 

Mainokset

Utopiassako vasta herätteet tehtävälistalle?

Kirjoittelin jo runsas vuosi sitten, miten järjestelmissä rajapinnat ja herätteet tuntuvat olevan tuntematon käsite. Vuotta myöhemmin erityisesti jälkimmäisen osalta tilanne on ennallaan.

”Työntekijä saa sitten kätevästi herätteen sähköpostiinsa.”

Alkusyksyn aikana on muun muassa

• puuhailtu erittäin monipuolisen työnkulkumoottorin parissa
• rakennettu käyttäjää ohjaavaa konfiguraattoria ja
• kehitetty monipuolisia asian- ja työnhallintavälineitä sekä
• testattu PDM-ratkaisua

Kokonaisuus on siis kirjavaa ja kiehtovaa.

Yksi asia kuitenkin kaikille toteutuksille on yhteistä: “työntekijä saa sitten kätevästi herätteen sähköpostiinsa”.

Miten on mahdollista, että tekoälyn inspiroidessa meitä, samaan aikaan käytössä olevat työkalut tuntuvat jämähtäneen vuosituhannen alkuun?

Räätälöiden tietysti kaikki on mahdollista, mutta on hyvin vaikea uskoa, että vain Aurajoen rantamilla eri järjestelmissä syntyvät työtehtävät haluttaisiin kerätä yhdeksi helposti seurattavaksi listaksi. Miksi järjestelmien kehittäjät eivät reagoi työn muutoksiin ja modernimpiin työtapoihin? Se olisi selkeä myyntivaltti.

Ratkaisuideat ja neuvot tilanteen järkevöittämiseksi otetaan kiitollisena vastaan.

Lue lisää

• Rajapintojen sietämätön vaikeus (09.08.2017)

 

Henkilökohtainen digikuplani puhkesi

Terveydenhoidon massaseulontoihin osallistuminen palautti realismin digikehittämisen arkeen.

”Koko OmaKanta-ideologia tuntui olevan tuntematon”

Kevään aikana työtehtävissä opastimme vähemmän digitaalisia taitoja omaavia kansallisen OmaKannan ja kaupungin oman eTerveyspalvelujen käyttöön. Palvelut ovat keränneet kehuja ja käyttäjät siirtyvät yhä innokkaammin digitaalisten palvelujen hyödyntäjiksi.

Silmissä on siintänyt digitaalisuuden voittokulku.

Ja sitten tuli kosketus terveyspalveluihin käyttäjänäkökulmasta, kun tietyssä rytmissä tapahtuvat massaseulonnat opettivat jälleen nöyräksi.

julkishallinnon tarjoamat seulonnat toteuttivat yksityiset palveluntuottajat. Molemmissa tapauksissa kysyessäni tulosten tallentumisesta OmaKantaan vastauksena oli, että tiedot tulevat paperipostina kotiin ja löytyvät myös jatkossa kyseisen yrityksen tietokannoista.

Koko OmaKanta-ideologia tuntui olevan tuntematon.

Toivottavasti jatkossa palvelun tilaava taho vaatii, että ostopalvelun tarjoava tallentaa tiedot yhteiseen tietokantaan. Esimerkiksi omalla lääkärillä käynnin yhteydessä olisi varmasti hyödyksi, että tiedot ovat hoitoa antavan hyödynnettävissä asiakkaan luvalla, eikä “kilpailevan” toimijan tietokannassa tai paperilla.

Pettymykseni teki täydelliseksi yksityinen hammaslääkärikäynti, joka päättyi myös toteamukseen, etteivät tiedot ilmesty OmaKantaan. Hopeareunuksen pettymyksen pilveen toi kuitenkin saatesana: vielä.

Digitaalisia palveluja kehitettäessä julkishallinnon toimijoille on paljon vaateita yhteisten palvelujen käytöstä, jotta Suomi digitalisoituu. Hyvä linjaus olisi syytä ulottaa koko yhteiskunnan läpileikkaavaksi, jotta asiakas saa ansaitsemansa palvelun ja tiedot yhdenmukaisesti palveluntarjoajasta riippumatta.

Lue lisää:

• omakanta.fi
• Pienellä digiavulla oman elämänsä sankariksi (06.07.2017)
• Kokeillen ja testaillen digipalvelut tutuiksi (20.05.2017)
• Matkalla digitaalisuuteen (20.02.2017)

Kunta.fi-koodi leviää ja yhteiskehittäminen käynnistyy

Vuosi sitten Turku kertoi jakavansa verkkopalvelunsa lähdekoodin kaikkien hyödynnettäväksi. Vuoden kuluessa siivottu lähdekoodi on jo kahden beta-julkaisun taustalla ja uudet rakennelmat ovat tekeillä.

Turku.fi-lähdekoodin julkaisu ei ole ollut pieni siivousponnistus toimittajille. Suurin haaste ja alkutoteutuksessa tehty virhe oli, että toiminnallisuuksia ei välittömästi paketoitu jaettavaksi kokonaisuudeksi, vaan oletimme jakavamme vain muutamia osia palvelusta.

Tästä erehdyksestä ensimmäiset lähdekoodin hyödyntäjät joutuivat kärsimään.

beta.varkaus.fi julkaistiin elokuussa.

Pori testaili toiminnallisuuksia jo turku.fi-kopiolla vuosi sitten

Kuntaliitolla vahva rooli

Kesän päättyessä ensimmäiset beta-ratkaisut ovat verkossa hyödynnettävissä ja seuraavat kaupungit ovat aloittamassa drupal-taivaltaan kunta.fi-koodiksi muotoutuneen kokonaisuuden parissa.

Syksyn ja alkuvuoden aikana rakentuu yhteiskehittäjien yhteisö niin

• kunta.fi-käyttäjien
• drupal-toimittajien ja
• kiinnostuneiden ryhminä.

Loppuvuoden aikana sovitaan pelisääntöjä.

Pienemmät osallistujat kaipaavat enemmän keinoja yhdessä tekemiseen ja yhdessä uuden rakentamiseen; suuremmat toimijat taas tavoittelevat itsenäisempää rakentamista toteutukset jakaen ja vastavuoroisesti uusia toiminnallisuuksia muilta saaden.

Tasapainoilua siis varmasti tulee, ja tarpeiden ja toiveiden yhtenäistämisessä on edessä haasteita. Yhteinen tahtotila on kuitenkin suuri ja into tehdä nykyaikaisella tavalla innostavaa.

Tehdään siis verorahoilla laatua nopeammin ja kustannustehokkaammin kuin aiemmin.

Lue lisää:

• beta.varkaus.fi
• Avoimen lähdekoodin inspiroimana, olkaa hyvä (16.02.2017)
• Lähdekoodia kaikille (15.09.2017)

Obs. edit 11.11.2017:

• Kunta.fi-yhteistyö Kuntaliiton sivuilla

Miten puhua asiakkaalle?

Sote-pähkäilyjen keskiössä on yhtenä tulevana ratkaisuna asiakasseteli. Tällä hetkellä lähinnä vastaava on niin terveyden- ja kodinhoidon kuin esimerkiksi päivähoidon palveluihin käytettävissä oleva palveluseteli. Digitaalisuuden osalta palveluissa käytetty kieli on keskeisessä roolissa käytettävyyden kannalta.

Pääsin näin heinäkuussa itse ensimmäistä kertaa hyödyntämään palveluseteliä. Setelin saaminen ja käyttö oli joutuisaa, vaikka kokonaisuudessaan prosessia voisi virtaviivaistaa nykyaikaisemmaksi kohti yhden luukun/käynnin -periaatteita.

Palvelusetelit tarjoava verkkopalvelu sen sijaan jätti toivomisen varaa. Parasta palvelua tarjoavan palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmän viranomaisote oli suorastaan tyrmäävä.

Helppokäyttöisyys kompastuu kieleen

Ministeri Anu Vehviläinen on kesän aikana useaan kertaan todennut digitaalisen helppokäyttöisyyden kompastuvan käytettyyn kieleen. Valitettavasti palvelusetelijärjestelmän toteutus on oppikirjamainen esimerkki aiheesta.

Esimerkiksi verkkopalvelun kirjautumissivulla apua tarvitseva ja lukumääräisesti todennäköisesti suurin käyttäjäryhmä eli tavalliset asiakkaat on sijoitettu viimeiseksi.

Sisään kirjauduttuaan käyttäjä pähkäilee ostovoimien ja saldo-ostovoimien termiviidakossa. Ymmärrettävin kohta navigaatiossa on palvelutapahtuma, jossa siinäkin tiedot näkyvät automaattisesti vain viimeisen kuukauden osalta.

Pohtiessaan minkä palveluntarjoajan valitsee asiakas ei voi tarkastaa esimerkiksi esteetöntä hoitoon pääsyä ennen kuin valitsee pitkästä listasta täsmähoitotoimenpiteen. Miten esteettömyys vaihtelee esimerkiksi hammastarkastuksen ja hampaan paikkauksen välillä?

Uutta sote-maailmaa rakennettaessa digitaaliset palvelut ovat avainasemassa. Ne eivät alenna optimaalisesti kustannuksia, jos käyttäjiin suhtaudutaan yhtä välinpitämättömästi kuin nyt “Parasta palvelua” tarjoava kokonaisuus tekee.

Haaste koskee yhtä lailla kaikkea digitaalista asiointia. Asiakkaan näkökulmasta mietittävät näkymät ja käytettävä kieli ovat kaiken a ja o.

Me kansalaiset olemme parhaan palvelun arvoisia.

Lue lisää

• parastapalvelua.fi

Pienellä digiavulla oman elämänsä sankariksi (julkaistu suomidigi.fi:n blogissa)

OmaKanta-palvelu ja kaupunkien omat eTerveyspalvelut mahdollistavat jokaiselle omien terveystietojen paremman hyödyntämisen ja puhelinjonojen ohittamisen.

Turun AUTA-kokeilu keskittyi kahdella terveysasemalla näiden digipalvelujen opastuksiin ammattikoulututtajien, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden voimin.

Tavoitteenamme oli saavuttaa paljon terveyspalveluja käyttäviä – demokraattisesti ikään ja elämäntilanteeseen katsomatta. Senioreille kun on tarjolla paljon erilaista tukea, mutta muiden oletetaan oppivan erilaiset digipalvelut helposti.

”Turku digiauttaa terveysasemilla”-kokeilu toteutettiin Auralan Setlementti ry:n., Turun Seudun Osuuspankin ja Turun ammattikorkeakoulun Kansalaisen IT-tuen kanssa yhteistyössä huhti-toukokuussa 2017.

Yhteistyöverkostomme hurskaat odotukset ja hartaudella projektisuunnitelmaan kirjatut oletukset kohtasivat kokeilusta syntyneet konkretian:

1. Markkinoinnin merkitystä ei voi korostaa liikaa

Markkinoinnin kohdentaminen on kaikessa haaste. Miten tavoittaa ihmiset, joita ei välttämättä kiinnosta?

Parhaiten onnistui kaupunginosan oma julkaisu, mutta ilmaisjakelulehtien, kauppojen ilmoitustaulujen tai ostoskeskuksen radiomainosten osumat jättivät kauniisti sanoen toivomisen varaa. Myös terveysasemien henkilökunta osallistui vahvasti palvelujen ja opastuksen promoamiseen.

Toisin kuin alkujaan toivoimme, opastukset eivät siis saaneet aikaan korttelin ympäri kiertäviä jonoja vaan lähinnä yksittäisiä piipahduksia.

Markkinoinnin merkitys korostui myös vapaaehtoisten rekrytoinnissa. Henkilökohtainen sitoutuminen vaatii jalat alta hurmaamista, ellei aihe itsessään ole jo sydämen asia.

2. Seniorinaiset ovat oman elämänsä sankareita

Tavoitteenamme oli saavuttaa kaikki ikäryhmät, mutta seniorit ja erityisesti yli 60-vuotiaat naiset olivat suurin ja kiitollisin kohdeyleisömme yli 70 % osuudellaan. Useimmat iäkkäämmät miespuoliset opastettavat tulivat yhdessä puolisonsa kanssa tämän ”innoittamina”.

Pääasiassa opastettavat tulivat hakemaan tukea ja vahvistusta omille oletuksilleen. Asia oli jo jotenkin hallussa, mutta epävarmuus ja huoli ”jonkin rikkoutumisesta” estivät palvelun käytön.

Onneksi onnistuimme rekrytoimaan myös täysin uusia käyttäjiä palvelujen piiriin, vaikka terveysasemien odotustilassa tehdyissä gallupeissa suurimmalle osalle palvelut olivat tuttuja ja käytössä, ainakin turkulaisen kohteliaasti. Tai sitten ne eivät todellakaan kiinnostaneet, mikä myös selkeästi artikuloitiin.

3. Porttiteoria toimii myös digitaalisuudessa

Vaikka markkinointimme keskittyi OmaKanta-palveluun ja eTerveyspalveluihin, terveysasemilla vastattiin kaikkiin mahdollisiin digitaalisuutta koskeviin kysymyksiin. Uuden kännykän käytön tuki sekä Facebook-tilin asentaminen nostavat osaamista ja madaltavat osaltaan kynnystä muiden verkkopalvelujen itsenäisempään hyödyntämiseen.

Jälkikäteen ajatellen koko markkinointi olisi kannattanut keskittää digiapuun eri palveluja korostamatta.

4. Julkishallinnon verkkopalveluihin tarvitaan testitunnukset – videot eivät riitä

Käyttäjää opastettiin hänen omilla tunnuksillaan ja mielellään myös välineillään, jotta hän pääsee heti käsiksi konkretiaan.

Ellei opastettavalla ollut mukanaan pankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, hän sai mukaansa ohjeet, mutta yleensä hän palasi päivän parin kuluttua tunnusten kera.

Erityisesti ammattiopastajat sekä pankkimaailman yhteistyökumppanimme korostivat testitunnusten merkitystä. Niiden avulla vähemmän digitaitoja omaavat saisivat koulutuksissakin konkreettisen kokemuksen ilman, että esimerkiksi opastajan henkilökohtaiset tiedot näkyvät koko luokalle. Tai he voisivat vaikka maijameikäläisinä testata palvelua vaarantamatta mitään.

Kun koko digimaailma on hieman pelottava tai outo, video formaattina voi toimia nuoremmalle väelle, mutta muut tarvitsevat enemmän tukea.

Turku digiauttaa -opastukset osoittivat, että oma elämänhallinta voi parantua pienellä tuella. Vaikka digitaalisiin palveluihin on paljon opastuksia tarjolla, ainakin julkishallinnossa neuvonnan pitäisi olla luonteva osa mitä tahansa asiakaspalvelua.

Mutta kohtaamiseen on varattava aikaa.

Ja porttiteorian mukaisesti kaikki apu kasvattaa käyttäjien osaamista, ja siten myös vaatimuksia, joihin meidän kehittäjien on pystyttävä vastaamaan.

Postaus on julkaistu alkujaan suomidigi.fi:n blogissa 22.06.2017

Kokeillen ja testaten digipalvelut tutuiksi

Valtion vahvan digitaalisaatiopanostuksen yhtenä osana on AUTA-hanke, jossa erilaisin kokeiluin tuetaan digipailvelujen käyttöä. Mukana on 15 eri näkökulmista tukea ja neuvontaa tarjoavaa hanketta.

Tarkoituksena on löytää hyviä käytäntöjä ja toimivia ratkaisuja kaikkien hyödynnettäväksi. Digitaalisuus kun ei näillä näkymin ole ihan nopeasti katoamassa palvelukanavien joukosta. Tavoitteena on kokeilla uudenlaisia ratkaisuja palvelujen käytön rinnalle, kun kuitenkin erilaisia kursseja ja tukimuotoja on jo enemmän tai vähemmän tarjolla.

Turussa AUTA-kokeilu on keskittynyt kahdelle terveysasemalle tarjoten opastuksia OmaKanta- ja eTerveyspalveluihin. Tavoitteena on ollut, että apu vietäisiin sinne, missä sen tarve aktualisoituu. Lisäksi tarkoituksena on ollut yrittää tavoittaa myös muut kuin ikääntyneet, joille on jo runsaasti tarjolla tukea.

Opastukset on tehty yhdistys-, yritys-, oppilaitosyhteistyönä.

Tukea käyttäjille ja oppia itselle

Kahden kuukauden kokeilun lähestyessä loppuaan opastajakokemuksia on kertynyt yhdelle jos toiselle. Positiivinen yllätys on ollut, että suuri osa kokeilussa mukana olleiden terveysasemien asiakkaista on jo tuntenut kyseiset digipalvelut, ja ne ovat myös käytössä. Tämä on kertonutni ennen kaikkea omasta ennakkoasenteesta.

Kokeilu on innostanut pääasiassa yli 60-vuotiaita naisia hakemaan tukea palvelujen käyttöön, joten muut ikäryhmät ovat jääneet haaveeksi. Lisäksi lähes poikkeuksetta miehet saapuivat opastukseen vaimonsa kera. Kun opastuksista ja palveluista on käyty kertomassa terveysasemilla odottaville asiakkaille, niin yleensä keski-ikäiset tai vanhemmat miehet eivät tienneet eivätkä olleet kiinnostuneita digipalveluista.

Opastettavat ovat kaivanneet hyvin perustason tukea:

• miten saan uuden kännykän suljettua
• mitä tuo punainen pallura tarkoittaa
• mistä näen laboratoriotulokset
• jne.

Toivon mukaan porttiteorian mukaisesti pieni askel yhden palvelun hallinnassa johtaa uskalluksen kasvuun myös muiden palvelujen osalta.

Suurella osalla varmasti vastaavankaltaiset ongelmat hoidetaan lähipiirissä lapsen, sukulaisen, naapurin avulla. Asia on ollut tuttu, mutta vierelle kaivattiin vain jotakuta rauhallista kertomaan, ettei mikään mene rikki eikä tietoturva vaarannu ja joku, jolta kehtaa kysyä. Tätä eivät nettivideot ratkaise.

Muun muassa yksi yli 70-vuotias opastettu kertoi ottavansa aktiivisesti yhteyttä palvelujen omaan tukeen, jos hänellä on ongelmia, mutta vastaukset ovat yleensä niin kryptisiä, ettei hän pääse niillä eteenpäin.

Itse tukea antaessani huomasin, miten paljon minun itse pitää kehittyä opastamisessa. Kun digimaailma on tutumpi, niin pyrin etenemään aivan liian nopealla tahdilla ja kattamaan palvelun kaikki ominaisuudet, sen sijaan, että olisin pysynyt koko ajan asiakkaan tahdissa ja ratkomassa vain yhtä ongelmaa. Tiesin, että tämä on haaste, mutta matka kelpo opastajaksi on pitempi kuin odotin.

Suurena haasteena opastuksissa on (ja on ollut), ettei julkishallinnon palveluihin ole testitunnuksia, kuten esimerkiksi useilla pankeilla. Jos asiakkaalla ei ole esimerkiksi pankkitunnuksia mukanaan, niin opastus jää hyvin pintapuolisiksi.

AUTA-kokeilujen loppuraportit pitää valmistua syyskuun lopussa. Tällöin toivon mukaan kaikkien kokeilujen hyvät käytännöt saadaan ainakin julkishallinnossa osaksi vaikka asiakaspalvelua. Ja kokeilujen tulokset antavat konkreettisia ohjeita myös palvelujen kehittämisvaiheeseen.

Tutustu lisää

• AUTA-hanke
• Turku digiauttaa terveysasemilla