Viikolla twitterissä levisi kirjoitus viestinnän tärkeydestä suhteutettuna panostuksiin. Tärkeinä pidetyt asiat ja niihin resursointi osoittaen arvostuksen on arkisen ahertamisen suurimmista ristiriidoista ja turhautumisen aiheista.
Olen saanut mahdollisuuden seurata ulkokehällä uusien maakuntien verkkopalvelujen kehittämistä. Viime viikolla oli ensimmäinen yhteisseminaari, joten vaikka työtä on tehty jo jonkin aikaa, ollaan vielä alkumetreillä sitouttamassa yhä suurempaa joukkoa mukaan.
Alla oleva perustuu täysin omaan kokemukseen esitetyistä luonnoksista ja vajavaiseen tietämykseen kaikesta taustalla jo pohditusta ja suunnitellusta.
Unelmatilanne kehittäjille
Kun ajatellaan maakunnan verkkopalvelua riippumatta siitä, kuinka järkevänä uuden hallintohimmelin rakentamista pitää, verkkoviestijälle ja digikehittäjälle optimaalisempaa tilannetta ei voisi olla: palvelun rakentaminen voidaan aloittaa tyhjältä pöydältä ilman menneen painolastia.
Kuinka usein tällainen mahdollisuus on olemassa. Käyttäjiä ei tarvitse opettaa pois vanhoista toimintatavoista, eikä nykyisen verkkopalvelun sisältöjaottelut tai sisällöntuotannon toiminnallisuudet kummittele taustalla ohjaamassa uutta tekemistä.
Julkishallinnon selkeä suuntaus kohti asiakas- ja elämäntapahtuma-keskeistä digimaailmaa on hyvä konsepti ja helpompi toteuttaa ilman taustalla olevia siiloja ja vanhoja taustajärjestelmiä.
Täysin uuden, innovatiivisen ja tulevaisuuteen katsovan verkkopalvelun rakentaminen vaatii kuitenkin digitaalista ja verkkoviestinnällistä ymmärrystä, näkemystä ja jopa intohimoa. Sekä aikaa pohtia.
Tukea kehittäjille tarvitaan
Ja tässä nousee esiin alussa mainittu viestinnän yhteydessä mainittu panostus ja arvostus. Suurin osa yhteisseminaarin skype-keskustelijoista vaikutti olevan erikokoisten kuntien ja organisaatioiden viestintä- ja IT-asiantuntijoita. Verkkoviestinnällinen osaaminen ja tulevaisuuden ratkaisut eivät tuntuneet olevan monillakaan arkisessa ahertamisessa keskeisessä roolissa.
Tämä tuntemus on vain henkilökohtainen oletus, ei millään lailla faktaan perustuvaa.
![]() Uusimaa 2019 -hankkeen verkkoviestintäasiantuntijan Anja Asuntan esityksestä hahmoteltu maku.fi:n päänavigaatio ja kohderyhmät. |
Työpajassa keskustelua käytiin pääasiassa verkkosivujen päänavigaation otsikoista ja kohderyhmistä. |
Diplomaattisesti todeten skype-keskusteluun tuodut ehdotukset jatkavat hyvin julkishallinnon 90-luvulta lähtöisin olevia perinteitä organisaatiolähtöisyydellään. Keskustelussa useilla oli olennaista, mistä löytyvät jatkossa oman organisaation sisällöt, ja pääpaino oli termien viilauksessa.
Samaten laajan kohderyhmälistauksen osalta huoli oli enemmän kohderyhmien lisäämisestä kuin karsimisesta käyttäjälle hahmotettavaksi kokonaisuudeksi, ja banneri oli ratkaisu asioiden korostamiseen.
Onneksi työryhmien tuloksia purettaessa nykypalvelujen statistiikka nostettiin olennaiseksi niin terminologian kuin kohderyhmien tarkentamisen osalta.
Asiakas, elämäntilanteet tai uudet tekemisen tavat eivät tässä skype-keskustelussa vilahdelleet, saati sitten että ne olisivat päässeet parrasvaloihin. Toiminnallisuuksista innovatiivisinta osuutta olivat hyvä haun kaipuu sekä paikkatiedon hyödyntäminen. Teknisen toteutuksen roadmapilla sivupohjat toteutetaan ennen kuin sisältöjen tekemisessä päästään vauhtiin, jolloin niiden jatkokehitykseen tarvitaan resursseja rinnan.
Miten eteenpäin?
Tämä postaus on ilman muuta huolen ja turhautumisen purkamista. Mutta samalla se on pieni hätähuuto maakunnan asukkaana.
Kaikki osallistujat tekevät varmasti kehittämistyötä intohimolla kaivaen aikaa kansalliseen pohdintaan ja rakentamiseen. Ja #makufi-tägillä twitterissä keskustellen osallistujat tuntuvat olevan erittäin tyytyväisiä työpajan antiin.
Erinomaista on myös pyrkimys tehdä yhdessä uutta sen sijaan, että jokainen miettisi ikiomia ratkaisujaan, jolloin työsarka olisi moninkertainen. Haaste kuitenkin on, että osaaminen ja näkemykset eivät ole kovin innovatiivisia, eikä oman toimen ohessa uurastettaessa voi sitä vaatiakaan.
Sen sijaan meille kaikille ihan uutta luovat tarvitsevat ja ansaitsevat tukea ja resurssointia. Että joku auttaa heitä hahmottamaan, miten 2020-luvulla käyttäjä tarpeineen on verkkopalvelussakin keskiössä, miten oman organisaation sisällöt jatkossa löytyvät luontevasti muiden seassa elämäntapahtuman palvelujen osana ilman vilkkuvia bannereita.
![]() ![]() Graaffit ovar Varsinais-Suomen Kimpassa-Allihopa-viestintäpäällikkö Jessica Ålgars-Åkerholmin esityksestä alueen käyttäjäkyselyn tuloksista |
Varsinais-Suomessa tehty käyttäjäkysely osoittaa, että halua käyttää ennen kaikkea digipalveluja modernisti on. |
Jos/kun uusi hallinnon taso halutaan, sen toteuttaminen meille kansalaisille parhaaksi mahdollliseksi digipalveluksi, pitäisi olla työlistan kärjessä.
Nyt nähtävästi useampi hanke miettii vähän samaa tiiviin yhteistyön sijaan. Lisäksi avainroolissa on luonnollisesti myös muu julkishallinnon digikehittäminen VRK-johtoisesti. Mutta jos yhteistyö tapahtuu ensin omia digipalveluja tuputtamalla, asiakas tarpeineen jää jälleen panttivangiksi takapenkille eri organisaatioiden taistellessa ohjauksesta.
Kuka voisi tarjota organisaatioiden näkökulman unohtaen visionäärisyyttä niin konseptointiin että sisältöjen suunnitteluun sekä resursseja toteutukseen, jotta me kansalaiset saamme helppokäyttöisen ja tulevaisuutta peilaavan verkkopalvelun, joka räätälöityy tarpeidemme mukaisesti?
Me kaikki ansaitsemme sen.
Ensimmäisen työpajan materiaalit löytyvät verkosta, joten jokainen voi muodostaa oman näkemyksensä ja kenties auttaa ja tukea rakennustyötä.
Lue lisää
- vimana.fi: Ensimmäisessä Makufi-seminaarissa luotiin yhteistä näkymää maakuntien tuleviin verkkopalveluihin (10.08.2018)
- kuntalehti.fi: Tempaus vaati lisää ytyä kuntien viestintään – kaupunginjohtaja myöntää ongelman (09.08.2018)