Palvelut digitaalisempaan suuntaan

Työyhteisössä asiat nytkähtivät toukokuun lopulla hyvin askelin eteenpäin. Osana monikanavaista asiakaspalvelua Suomen hallituksen linjausten mukaisesti digitaalinen kanava tulee jatkossa olemaan tärkein. Rakentamisen tavoitteena on, että palvelut ovat yhteneväisiä ja helppokäyttöisiä asiakkaalle.

Julkishallinnon asiakasstrategian mukaisesti asukkaalla on oikeus ja mahdollisuus toimia itsenäisesti digitaalisesti ajasta ja paikasta riippumatta, ja tämä on palvelujen kehittämisen ja monikanavaisen asiakaspalvelun perusta.

Digitalisaation haasteena on, ettei kyse ole vain teknologisesta muutoksesta vaan ennen kaikkea työläästä ja nykytoiminnan kyseenalaistamista edellyttävästä toimintatapojen muutoksesta.

Käyttäjien näkemykset ja toiveet ohjaavat digitaalista tekemistä, kuten myös ketterästi kehittäen välitön palaute demoista ja protoista on avainasemassa.

Digitaalisten palvelujen kehityssuunta on kohti entistä asiakaslähtöisempää, kohdennetumpaa, ennakoivampaa ja automatisoidumpaa palvelua eli käytännössä asiakkaina meidän pitää saada meille tarjolla olevat palvelut niin valmiiksi räätälöityinä kuin mahdollista.

Verkkomaksaminen ja asiointitili ovat konseptointivaiheessa kaupungilla

Viime vuosina kaupungissa on uusittu ja rakennettu

• verkkopalvelu
• tapahtumakalenteri
• sisäiset viestintätyökalut sekä
• palvelu-, toimipiste- sekä asiointitietojen ydintietomalli yhdessä Espoon kanssa sekä
• integraatioalusta tietojen siirtoon.

Kohtalaista työlistaa seuraavat ensimmäisinä seuraavan puolentoista vuoden aikana verkkomaksamisen työkalut sekä kuntalaisen asiointitili.

Asiakkaan näkökulmasta digitalisaation edellyttämät keskitetyt toiminnot tehdään yhtenäisiksi:

• Tunnistautuminen – kansallisen mallin mukaisesti vahvasti esimerkiksi pankkitunnuksilla, kevyesti esimerkiksi sosiaalisen median tunnuksilla
• Asiointitili – ”yhden luukun -periaatteella” asukas saa yhdellä kirjautumisella kaiken kanssakäymisen kaupungin kanssa omien tietojen hallinnan lisäksi
• Maksaminen – jatkossa asukas voi maksaa yhtenäisellä tavalla kaupungin verkkopalveluissa yhtenäisten maksutapavaihtoehtojen ja -sopimusten myötä
• Ostoskori ja sen toiminnallisuudet – käyttäjä voi kerätä tuotteita ja palveluja kaupungin verkkopalveluista ostoskoriin toimialarajat unohtaen; ensimmäisessä vaiheessa tuotteet ovat digitaalisia
• Yhteisen tiedon malli – asiakas-, palvelu- ja palvelupistetiedot esitetään kansallisen palveluvarantomallin mukaan, jolloin tieto ylläpidetään vain kerran mutta voidaan hyödyntää monessa eri paikassa
• Käyttövaltuushallinta – vahvasti kansallisen ohjeistuksen mukaisesti, jotta jatkossa julkishallinnon eri asioinnit voi nähdä yhdessä näkymässä, esim. oma, toisen puolesta, jonkun edustajana asiointi

Uudenlaisesta tekemisestä mallina julkaistiin 7.6. munpalvelut.fi, jossa kaupungin tarjoamalta alustalta asiakas voi vertailla yksityisiä palvelutarjoajia siivousalalta.

Tulevaa asiointitiliä pilotoidaan ensimmäisenä avustusanomusten digitalisoinnilla, jolloin testataan myös tilin mahdollisuudet. Lisäksi tämän vuoden aikana rakennetaan yhteinen verkkomaksaminen kirjaston varaus- ja saldomaksamiseen sekä teknisten alojen digitaalisen aineiston myyntiin.

Tutustu lisää

• www.munpalvelut.fi

Kirjoitus on julkaistu laajempana www.turku.fi/dipake-blogissa.

Kiveä ja katedraalia

Minun on ollut alkuvuonna vaikea heittäytyä työhön yhtä intohimoisesti kuin yleensä. Onneksi kivenhakkaajan ja katedraalin rakentajan tarina palautti järjen.

Heittäytymistäni on hillinnyt osin työn sekavuus johtuen niin organisatorisista muutoksista ja niihin kuuluvista opetteluista kuin sekä uuden rakentamisen etsikkoajasta, kun koko maailma on avoinna ja siten suunta hieman kadoksissa.

Kun intohimo katoaa

Tärkein syy hapuiluun on kuitenkin ollut jonkinlainen identiteettikriisi. Aikanaan verkkoviestinnästä tuli minulle harrastuksen kautta työ, joka on antanut paljon enemmän kuin ottanut ja inspiroinut ylittämään rajojaan ja opettelemaan uusia asioita innokkaasti työ- ja vapaa-ajan eron unohtaen. Kun yhtäkkiä en enää verkkokehittämisen projektitöiden jälkeen ollutkaan tervetullut viestintään ja verkkoviestinnän pariin, hylkäys tuntui henkilökohtaiselta ja tunsin itsenikin kelvottomaksi intohimon valuessa viemäriin.

Verkkoviestintä on aina merkinnyt minulle journalististen mahdollisuuksien rinnalla erilaisten verkkoratkaisujen myötä muiden arjen helpottamista palveluista verkossa kertomalla ja asiakasta mahdollisimman kattavasti ohjaamalla. Näkökulma on siis aina ollut ja erittäin helposti katedraalin rakentajan.

Käytännössä uutisointiin on voinut uppoutua 10% osuudella ja kehittämisen sekä palveluihin ohjaamisen viedessä 90% työajasta. Silti journalistiset testaukset verkkosivustolla ovat antaneet mahdollisuuden pysyttäytyä nykykehityksen aallonharjalla, mikä nyt on menetetty.

Alkuvuoden etsikkoaikana työpäivät ja projektiselvitysten tekeminen alkoivat tuntua kivien hakkaamiselta, paperinpyöritykseltä, millä ei pitemmän päälle ole mitään väliä. Samaan aikaan organisaation sisältä tuli koko ajan vihjailuja, että kaikki hahmottumassa oleva on väärin tai tullaan toteuttamaan vanhanaikaisin metodein, mikä myös antoi osviittaa siitä, että kaikki parin vuoden aikana opittu ja aikaansaatu arvioitiin heppoiseksi ja unohdettavaksi. Kiviseinä ei tuntunut valmistuvan millään.

Valo tunnelin päässä lienee katedraalin katto

Onneksi viime viikkoina KaPA-aikaansaannosten edistyessä ja tulevien omien töiden selkiytyessä identiteettikin on alkanut eheytyä. Enää verkkoviestinnän kaipuu ei ole ollut niinkään menetys, vaan digitalisaatio näyttäytyy sen luonnollisena jatkumona. Palveluista kertomisen sijaan niiden nykyaikaistaminen ja digitalisoiminen ovat työssä keskiössä ja intohimon aiheena.

Osaltaan oman työn panos pienenee, eikä itse opetellen ja yksin voi tehdä niin vaikuttavaa jälkeä kuin verkkoviestinnällisissä kokeiluissa, mutta toisaalta yhdessä tehden digitalisaation vaikutukset ovat paljon laajemmat.

Pienellä hiekkalinnojen rakentajalla vain taivas on taas rajana.

Lue lisää

• parempitarina.com: Mistä työn intohimo syntyy? 

Uutisten pitkä häntä

Chris Anderson kirjoitti kymmenen vuotta sitten ensin blogissaan ja sitten kirjassaan internetin pitkästä hännästä. Tuolloin teos keskittyi verkkokaupan ja streamauksen mahdollisuuksiin, mutta ilmiö on osoittautunut toimivaksi myös muussa sisällössä, joten esimerkiksi yrityksen tai kaupungin uutisoinnilla hakukoneiden avulla voi olla samanlaisia vaikutuksia ja saavutettavia hyötyjä.

Chris Andersonin teos sai alkunsa hänen tutkiessaan uusien verkkotoimijoiden, Amazonin, Rhapsodyn ja Netflixin, toimintatapaa ja vaikutusta tuotteiden elinkaareen. Perinteisen fyysisen massamyynnin sijaan tuotteiden, erityisesti kirjojen, musiikin ja elokuvien, myyntiaika piteni, kun niche-kohderyhmä löysi nimikkeet verkosta.

Suositteluja luovat algoritmit ja lukijoiden/ostajien kirjaamat huomiot tekivät eron hittituotteiden ja epäonnistujien välillä merkityksettömämmäksi. Fyysisen maailman massamyynti jäi digitaalisessa maailmassa erikoistumisen varjoon. Itse asiassa alkuostoryntäystä huomattavasti tuottavampaa onkin useiden kuukausien tasainen myynti.

Internetin pitkä häntä (lähde Wired.com: The Long Tail)

Verkkosisältö hakukoneiden avulla sisäänheittäjäksi

Long Tail business can treat consumers as individuals, offering mass customization as an alternative to mass-market fare. – Chris Anderson

Ajasta ja paikasta riippumaton asioiden löytäminen ja kohdentuminen levisivät 2000-luvun ensivuosien jälkeen verkkotuotteista myös uutismaailmaan.

Andersonin mukaan internetin pitkän hännän kolme ohjetta ovat:

1. Rule: Make everything available
2. Rule: Cut the price in half. Now lower it.
3. Rule: Help me find it

Monesti hakukoneet, erityisesti Google, on nähty pahana hirviönä, joka tahkoo rahaa toisten sisällöillä. En ole Google-politiikan kannattaja, mutta esimerkiksi yritys, yhdistys tai kaupunki voi saada hyvin näkyvyyttä vahvalla ja dynaamisella sisällöllään. Tämän osoittaa muun muassa aktiivisten blogien löytyminen hakutulosten kärkikastista.

Vain omalla sisällöllä luodaan pitkäjänteisesti brändiä

What’s really amazing about the Long Tail is the sheer size of it. Combine enough nonhits on the Long Tail and you’ve got a market bigger than the hits. – Chris Anderson

Yritysten ja yhteisöjen oman median nousu on ollut tuloillaan ja osin maailmalla voimissaan tällä vuosikymmenellä. Mediamaailman alasajon myötä oman näkökulmansa saa parhaiten esille tarjoamalla sen itse omissa kanavissaan verkossa ja somessa.

Kuitenkin useat suomalaistoimijat ovat osin resurssisyistä mutta ehkä suurelta osin ajattelemattaan hoitaneet pääosin ajankohtaisuutisoinnin verkkosivustollaan mediaseurannalla tai nykyaikaisemmin postaamalla muiden tekemää sisältöä somekanavissaan ja näyttäen sen omilla sivuillaan.

Muiden sisältölinkkejä esittelevä etusivu on kuin torikahvit. Sivustolla usein käyvät jakavat tietoa pienessä, kotikutoisessa piirissä kuin kaverukset kahvikupin ääressä päivän kuulumisten kera. Sen sijaan vahva oma uutisointi mahdollistaa uusien kävijöiden houkuttelun sivustolle ja omien sisältöjen pariin brändiä luoden pitkällä perspektiivillä.

Verkkopalvelun etusivu ja somekanavat voivat näyttää hetkellisesti dynaamisilta ja ajassa kiinni olevilta, mutta internetin pitkän hännän mahdollisuudet ja siten laajan yleisön houkuttelun keinot missataan täysin. Samalla näkyvyys annetaan toisille toimijoille, joiden hakukoneella löytyvä linkattu artikkeli voi olla mairitteleva, mutta sen vieressä oleva voi antaa täysin erilaisen kuvan.

Kenties tämä periytyy massamedia-ajattelusta ja sivustoista ja somesta vastaavien usein vahvasta perinteisen toimittajuuden taustasta. Uutinen/tiedote tehdään suurelle yleisölle tai medialle toivoen laajempaa näkyvyyttä sen sijaan, että muistettaisiin pienemmän joukolle, niche-alan, syvempi ja pitempiaikaisempi vaikutus.

Nassim Nicholas Taleb kirjoittaa The Black Swan -teoksessaan, miten eniten muutosta tuovat tapahtumat ilmestyvät perinteisen gaussin käyrän ulkopuolella. Äkkimuutoksia on lähes mahdotonta ennustaa, mutta laajan uutisarkiston myötä tiedon etsijän osumatodennäköisyys juuri sinun sisältöihisi kasvaa huomattavasti.

Internet TV newsrooms can focus their editorial and economic strategies on reaching a growing tail. This means producing differentiated news, providing a much wider array of stories that meet specialized audiences interests. – Philip Gara

Laaja ja monipuolinen oma uutistoiminta, ainakin sellaisista sisällöistä ja kielillä, joilla yritys, yhdistys tai vaikka kaupunki haluaa profiloitua, tarjoavat keinon rakentaa brändiä ja saada näkyvyyttä pitkällä aikajänteellä hakukoneiden avulla.

Lue lisää

• wired.com: The Long Tail (10.01.2004)
• Emergent.TV: Long Tail Internet TV News | Future of News and Participatory Media (16.05.2015)
• vsn-tv.com: What can the Long Tail do for the Media & Entertainment industry? (15.10.2015)
• Omalla medialla julkisuuteen (16.11.2014)

Pakolaiskriisi havainnollistettuna

Suomalainen Lucify-sovellus yhdistettynä YK:n pakolaisjärjestön tarjoamaan dataan näyttää, miten pakolaisvirrat maasta toiseen siirtyvät. Ehkä interaktiivinen esitys voi järkiperäistää vellovaa keskustelua.

Juho Ojala ja Ville Suhonen loivat Uutisraivaaja-kilpailussa menestyneellä Lucify-sovelluksella ja UNCHR:n tarjoamalla avoimella tiedolla havainnollistuksen kansainvaelluksista.

Kartta on virtaviivaistettu esitys pakolaisreiteistä ja -määristä, jossa yksittäinen piste vastaa bussilastillista kulkijoita. Interaktiivinen toteutus mahdollistaa tietoihin tutustumisen niin lähtö- kuin vastaanottajamaan näkökulmasta. Interaktiivinen sivusto osoittaa vastustelemattomasti, miten pienessä osassa Eurooppa oikeasti on sekä Suomen roolin laitapuolen toimijana.

Ajankohtainen aihe ja erinomainen toteutus levisivät sosiaalisen ja kansainvälisen median kautta nopeasti suuren yleisön tietoisuuteen.

Syyskuussa Lucify jakoi voiton Helsingin Sanomain Säätiön järjestämässä Uutisraivaaja-mediainnovaatiokilpailussa. Se tuottaa työkaluja yhteiskunnallisen tiedon jalostamiseen, mistä pakolaiskartta on loistava esimerkki.

Syyrialaisten virtaa tämän syksyn aikana naapurimaihin ja Eurooppaan.

Lue lisää

• lucify.com: The flow towards Europe
• nyt.fi: Tämä suomalaissivu näyttää, miten paljon ihmisiä onkaan pakolaisvirrassa liikkeellä (26.10.2015)
• hs.fi: Uutisraivaaja-kilpailun voitto jaettiin kahtia (18.09.2015)

Mobiilimaksamisen pioneeri

Turkulainen iQ Payments on yksi start-up-finalisti eurooppalaisessa ideahaasteessa kaupunkielämän ja liikkuvuuden -kategoriassa. Voittajat ratkeavat loppuvuonna.

Föli-sovelluksen myytävät tuotteet.

Turkulaiset ovat törmänneet useimmin iQ:n innovaatioon Föli-sovelluksen yhteydessä. Sovelluksella voi tällä hetkellä ostaa kerta- tai matkalipun joko operaattorin puhelinlaskun, pankki- tai luottokortin tai iQ-tilin avulla. Suunnitelmissa on laajentaa lipputarjontaa.

Monet saattavat kokea ensimmäiset maksuvaihtoehdot haasteellisiksi esimerkiksi työkännykkää käyttäessään, mihin juuri iQ tuo ratkaisun. Tai vastaavasti nuorilla, joilla ei vielä ole mahdollisuutta omaan luottokorttiin, iQ-tili voidaan liittää vanhempien tiliin.

Sovellus mahdollistaa viestinnän palvelutarjoajan ja asiakkaan välillä vaivattomasti. Samaten koko ostohistoria on helposti aina mukana tai nettiselaimen päässä, jos jotain pitää tarkistaa.

Laskutukseltaan iQ-tili toimii luottokorttien tapaan: koontilaskulla, jota voi myös maksaa osissa, sekä normaaleilla korkokuluilla.

Koska en ole joukkoliikenteen suurkuluttaja, Föli-sovellus on palvellut erinomaisesti: aina mukana ja asiointi on nopeaa.

Lisäksi, kun ongelmia on ollut esim. sovelluspäivityksen toimivuudesta omassa puhelimessani, pieni ja ketterä firma on korjannut ongelmat hetkessä ja viestinyt asiasta aktiivisesti. Ainoa mutinan aihe on operaattorimaksun lisäveloite, mutta tämäkin on vain oma valintani, kun en ole ottanut iQ-tiliä käyttööni.

Jos/kun kaupunki luopuu suunnitelmien mukaan kokonaan rahalla maksamisesta linja-autoissa, sovellus säästää kenkiä ja aikaa.

Eurooppalaisten start-upien parhaimmistoa

European Institute of Innovation and Technologyn järjestämässä ideahaasteessa kaupunkielämän ja liikkuvuuden kategoriassa Euroopan runsaasta sadasta start-up-yrityksestä on jäljellä 10 finalistin joukko, jossa iQ Payments on mobiilimaksamisratkaisuineen mukana.

Social networking, collaborative interaction, live information sharing and crowdsourcing in the urban industry sector should encourage the bringing together of individuals into active and sharing- oriented citizens. – Urban Life and Mobility

Muut kilpailijat tuovat käyttäjälle hyötyä muun muassa parkkeerauksen, matkailun, tapahtumajärjestelyjen ja turvallisuuden saralla.

Start-upit esittelevät innovaationsa 23. marraskuuta Smart Cities -asiantuntijaraadille Lontoossa.

Ideahaasteessa parhaita digitaalisia innovaatioita etsitään 8 Euroopalle strategisesti tärkeässä kategoriassa:

• Health & Wellbeing
• Smart Spaces
• Cyber-Physical Systems
• Future Cloud
• Cyber Security and Privacy
• Internet of Things
• Urban Life and Mobility

Tähän mennessä julkaistuista finalisteista eri kategorioissa Suomesta ovat mukana

• terveys ja hyvinvointi: Moodmetric, joka mittaa käyttäjän stressitasoa
• älykkäissä tiloissa Hi Wifi antaa yhden ratkaisun kodin turvallisuuteen seuraten wifi:n radioaaltojen muutoksia sisällä
• älykkäissä energiaratkaisuissa Fourdeg vähentää energiakulutusta 20%

Kategorioiden voittajat saavat 40 000 euroa, hopeasijalle selvinneet 25 000 ja kolmanneksi sijoittuneet 15 000 euroa julkisuuden lisäksi.

Pidetään peukkuja suomalais- ja erityisesti turkulaismenestykselle.

Lue lisää

• iQ Payments
• Föli-sovellus
• European Institute of Innovation and Technology
  • eitdigital.eu: Idea Challenge
    • eitdigital.eu: Idea Challenge: 10 finalists for Urban Life and Mobility announced 21.10.2015

Verkkotoimittajasta digihemmoksi?

Loman aikana ja jälkeen on aina hyvä pohtia mennyttä ja tulevaa.

Viimeisen parin vuoden ajan uusien tehtävien myötä toimenkuvani on laajentunut verkkoviestinnän mahdollisuuksien pohtimisesta digitalisaation ja sähköisen asioinnin kehittämiseen.

Alkujaan ajatus tuntui vieraalta, sillä identifio(i)dun niin vahvasti verkkoviestintään/-journalismiin, mutta maailman kehittyessä ja oman osaamiseni syventyessä muutos on pikku hiljaa alkanut tuntua loogiselta jatkumolta.

Ennen kaikkea nykyisessä työpaikassani verkkoviestinnän saralla minua on motivoinut asukkaiden arjen helpottaminen palveluista kertomalla ja niihin ohjaamalla. Journalistisesta näkökulmasta asioiden avaaminen kaikkia hyödyttävällä tavalla on ollut yhtä lailla avainroolissa viestin välittämisessä ja sisältöjen tekemisessä.

Olen ennättänyt tehdä verkkosivustoja ja viestiä niistä lähes parinkymmenen vuoden ajan. Vaikka osaaminen on syventynyt ja laajentunut koko ajan, radikaaleja muutoksia ei ole tapahtunut.

Digitalisaation ja nykyisten työtehtävien myötä asukkaiden arkielon helpottaminen tarkoittaa verkossa ja mobiilissa saatavilla olevien palvelujen ja prosessien rakentamista sekä kehittämistä kaikista palveluista viestimisen sijaan. Journalistisella puolella painopiste siirtyy tiedon avaamiseen ja avoimen datan mahdollisuuksista kertomiseen ja niiden avulla laajojen asioiden havainnollistamiseen esimerkiksi infografiikan keinoin.

Olen myös aina vierastanut mittavia excel-taulukoita ja pilkun tarkkaa pohtimista vesiputousmallisessa projektihallinnassa, kun kärsimättömänä ja suurpiirteisempänä haluan nähdä konkreettisia toteutuksia nopeasti. Tästä johtuen myös agilen ja leanin metodit tuntuvat luontevimmilta työskentelytavoilta kokeilemisen kera ikuisuusprojektien suunnittelujen sijaan.

Ehkä sisältöön ja sen keinoihin uppoutunut verkkopäätoimittaja on yhteiskunnallista muutosta seuraten hiljalleen työn oppien myötä, uusien tekemisen tapojen ja itsekseen opiskellen kasvamassa kokonaisvaltaisemmaksi digihemmoksi.

Aina ei mene kuin Strömsössä

Koko kevään ja itse asiassa runsaan vuoden ajan olemme työssä rakentaneet uutta verkkopalvelua, joka otettiin käyttöön kesä-heinäkuun vaihteessa. Täydellisessä maailmassa olisimme voineet röyhistellä rintaamme myös täydellisellä verkkopalvelulla. Valitettavasti emme elä sellaisessa. Sekä hakukoneista uudelle sivustolle päätyminen että uuden sivuston hakutulosten priorisointi epäonnistuivat ensimmäisinä päivinä surkeasti.

Tiesimme avatessamme uuden verkkopalvelun sen olevan keskeneräinen, mutta hiljaisina kesäkuukausina autenttinen kävijäpalaute auttaisi sivuston kehittämisessä parissa viikossa enemmän kuin erilaiset kyselyt ja sisällöntuottajien omat arvailut pitkällä aikavälillä. Näin myös toteutui.

Kuitenkin teimme alkeellisia virheitä huolimattomuuttamme ja kiireeseen vedoten.

Sisällöntuottajat listasivat tammikuusta lähtien vanhoja osoitteita uusiin kohteisiin, mutta emme tarkistaneet riittävästi, mitä Google tai muut hakukoneet listaavat eri hakutermeillä ja erilaisilla hakuhistorioilla, joten meillä ei ollut oikeita uudelleenohjauksia sivuston muuttuessa.

Samaten klassinen akiilleen kantapää, haku, jätti alkuvaiheessa paljon toivomisen varaa. Kaikista tuntui, ettei haku löydä mitään, kun hakutulokset näyttivät sivu toisensa jälkeen epäolennaista yhteystietojen ja täsmäsisältöjen seuratessa jossain perässä.

Kun hakukoneet ohjasivat täsmäsisältöjen sijaan etusivulle, eikä haku tarjonnut kaivattua ensimmäisenä, niin luonnollisesti käyttäjille sivusto näyttäytyi totaalisena epäonnistumisena.

Kun haun painotukset ja ohjeistukset suotimiin saatiin kuntoon, niin tuloksetkin priorisoivat olennaisimpaa, ei määrällisesti suurimpaa.

Kiitos niin teknisille rakentajillemme, jotka osin lomalta käsinkin, saivat viikossa hakutulokset järkevöitettyä. Samaan aikaan sisällöntuottajat poimivat hakukoneiden suosimia ja kenties käyttäjien tallentamia vanhoja osoitteita ohjattavaksi uuteen sisältöön.

Samaten Googlen Crawl Url -työkalu oli aktiivisessa käytössä ja onneksi jo muutamassa päivässä hakutulokset alkoivat ohjautua jo tuloksissa uusiin sisältöihin.

Mitä siis opimme, muutakin kuin lisää nöyryyttä

Tiesimme, mitä piti tehdä ja teimme sen, mutta liian löysin rantein kaiken viimehetken rakentamisen ja ympäripyöreiden päivien keskellä.

Nytkin rakentamisessa haku oli ykkösprioriteetilla, mutta jatkossa seuraavan ominaisuuden pitää tulla prioriteetilla 5, ei toisena.

Samaten meidän pitää tukea sisällöntuotannon perusteissa entistä enemmän. Olemme keskittyneet sisältöjen tekemiseen mobiiliiystävällisesti ja hakukoneita suosivaksi, mutta emme ole kouluttaneet heitä hakukoneiden perusominaisuuksiin.

Olen pahoitellut useaan otteeseen ensimmäisen viikon tuskastuneita tuntemuksia, jotka olisi merkittäviltä osin ollut vältettävissä.

Opin paljon, valitettavasti muiden kustannuksella, mistä olen kiitollinen ja pahoillani.

Lue lisää

• Google Crawl Url