 |
| Markus Rahkola kuvaa mistä saavutettavuus digipalveluissa koostuu. |
Digitalisaation edistyessä yhdenvertaisuuden toteutuminen verkossa ja mobiilisovelluksissa nousee uudelle tasolle. Erityisesti julkishallinnon palvelujen pitää olla kaikkien käytettävissä. Suurin haaste saavutettavuuden osalta saattaa kuitenkin olla tekniikan sijaan ymmärrettävä sisältö.
Marraskuinen #saavuta2017-seminaari antoi eväitä ja suuntaviivoja kaikille suunnattujen palvelujen rakentamiseen. Saavutettavuus onkin huomioitava verkko- ja mobiilipalvelujen osalta tarjouspyynnöstä lähtien. Teknistä toteutusta ohjaa erinomaisesti WCAG 2.1 –standardi, mutta käyttäjälle selkeän ja selkeästi esitetyn sisällön osalta työ voi olla haasteellisempi.
– Markus Rahkola, Valtiovarainministeriö |
Uusi saavutettavuuslaki on tarkoitus saada voimaan 1.9.2018 ja sen soveltaminen alkaa
- 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkopalvelujen osalta 23.9.2019
- vanhempien verkkopalvelujen osalta vuotta myöhemmin ja
- mobiilisovellukset tulevat lain piiriin 23.09.2021
- ennen 23.9.2019 julkaistujen ekstra- ja intranetien osalta laki sitoo vasta, kun palvelut uudistetaan täysin
– Palvelujen digitalisoituessa vauhdilla on syytä pitää mielessä, että koko palveluketjun pitää olla saavutettava, muistutti Valtiovarainministeriön Markus Rahkola. Verkkosivulta digilomakkeeseen tai palvelukonfiguraattoriin siirtyminen voi muodostua yllättäväksi haasteeksi.
Saavutettavuusselosteessa palvelun ja sovelluksen ongelmat esille
Tulevaisuudessa saavutettavuuden toteutumista valvoo viranomainen, ja me kaikki olemme velvollisia kirjaamaan saavutettavuusselosteessa erityisesti osuudet, joissa on parannettavaa.
Väestörekisterikeskuksen Jani Ruuskanen edustaa Suomea eurooppalaisessa WADEX-ryhmässä, jossa pohditaan EU:n laajuisia toimintatapoja saavutettavuuden toteutumiseen ja valvontaan.
Ryhmän hahmotelmien mukaan saavutettavuusseloste esitetään verkkopalvelussa ja vastaavasti mobiilisovelluksen osalta esimerkiksi mobiilikaupassa.
Saavutettavuusselosteen tulee sisältää vähintään
- kuvaus palvelun osista, jotka eivät ole saavutettavia ja miksi, ja miten tiedot/palvelut saa muita kanavia pitkin
- viranomaisen yhteystiedot ja palautekanava
- linkki valvontaviranomaisen sivuille, jossa ainakin on mahdollisuus tehdä saavutettavuusselvityspyyntö
- milloin seloste on päivitetty – todennäköisesti tieto on päivitettävä vuosittain
Puoli miljoonaa henkilöä Suomessa tarvitsee selkokieltä
Palvelun tekninen moitteettomuus ei vielä riitä, vaan vasta ymmärrettävä sisältö mahdollistaa itsenäisen toimimisen.
 |
| Kehitysvammaliiton Sami Älli muistutti, että saavutettavuus ei ole vain tuotteen tai palvelun ominaisuus, vaan se riippuu palvelun käyttäjästä. Tekninen toteutus on helposti arvioitavissa, mutta helppo käytettävyys välttämättä ei. Ideaalitapauksessa palvelut voitaisiin räätälöidä yksilöllisesti käyttäjän mukaan. |
Selkokieli on yksinkertaisempaa kuin useimmiten käyttämämme tai ainakin sellaiseen pyrkimämme yleiskieli. Selkokielikeskuksen Leealaura Leskelä osoitti, miten tavalliset arjen sanat, yksinkertaiset kielen rakenteet sekä selkeä ja johdonmukainen sisältö auttavat ymmärrettävien palvelujen tekemistä. Selkokieli on erityisen tärkeää digitaalisten palvelujen osana.
 |
| LeeaLaura Leskelä esitteli kielen eri rooleja. |
Selkokieliset sivut tarvitaan, kun
- palvelu on tarkoitettu kaikille Suomessa asuville
- palvelu on suunnattu ihmisille, joilla on erityistarpeita, esim. vammaisille tai vanhuksille suunnatut sisällöt, ja
- kun palvelu on tarjolla vain digitaalisena ja se korvaa kasvokkain kanssakäymisen
Erinomainen esimerkki selkokielitoteutuksesta on Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkopalvelu, jossa sisältöihin panostamalla on vähennetty painetta muissa kanavissa. Ja kaikki käyttäjät ovat olleet tyytyväisiä saamiinsa tietoihin. Tosin samalla korostui nykyisten lomakkeiden haasteellinen kieli, joka ei välttämättä ole yhtä helposti selkeytettävissä kuin verkkosisällöt.
 |
| Vincitin sokea koodari Tuukka Ojala muistutti, että loppupeleissä kyse on tasavertaisesta tekemisestä. Hän hyödyntää apuvälineitä, jotka mahdollistavat, eivät vain helpota, työnteon. Kaikki ohjelmistotalot hyötyvät, kun työyhteisö on monimuotoinen. |
Saavutettavat digitaaliset palvelut mahdollistavat itsenäisyyden, ja me kaikki hyödymme niistä.
Lue lisää
- #saavuta2017-seminaarin materiaalit
- #saavuta2017 twitter-keskustelu
- Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkopalvelu
- Tuukka Ojala Vincitin blogissa: Software development 450 words per minute (28.8.2017)
smoisala 